Tähtipölyä

Näin luomiskertomuksen aikajanalle sopii näkemys toisenlaisesta luomisesta.

Me kaikki olemme tähtipölyä, joka syntyi noin 13,7 miljardia vuotta sitten, kun supermassiivinen musta aukko räjähti. Sitä tapahtumaa kutsutaan myös nimellä alkuräjähdys. Silloin aluksi syntyi vetyä ja heliumia, joista sitten muodostuivat muut alkuaineet. Ensin hiili ja happi.
Kun tarkastellaan minkä tahansa tähden elinkaarta, niin tähden loppuun vaikuttaa lähinnä sen massa. Oma aurinkomme on keski-ikäinen tähti siinä missä muutkin, ikää sillä on noin 5 miljardia vuotta. Se polttaa vetyä heliumiksi, josta me saamme valoa ja lämpöä. Kun vetypolttoaine loppuu -noin 5 miljardin vuoden kuluttua-, aurinko alkaa polttaa heliumia. Silloin painovoiman ja ydinfuusion tasapaino järkkyy ja auringosta tulee suuri punainen jättiläinen, eli fuusion vaikutuksesta se paisuu. Silloin se nielaiseen sitä ympäröivät planeetat järjestyksessä, aloittaen Mercuriuksesta, Venuksesta ja Maasta.

Kun helium polttoaine loppuu alkaa tähti kutistua ja lopulta siitä tulee pieni valkoinen kääpiö. Siis pieni kooltaan, mutta suuri masaltaan. Jos sen massa on riittävän suuri -noin 500 kertaa auringon kokoinen- alkaa painovoima edelleen painaa sitä kasaan. Silloin tähti saataa räjähtää supernovana ja syöksee avaruuteen kaikki alkuaineensa. Näin syntyy uusia elämänmuotoja, hiilestä ja hapesta.

Riittävän suuresta tähdestä syntyy musta aukko, koska luhistuminen jatkuu edelleen ja lopulta koko tähden massa on puristuneena nolla tilavuuteen. Sen ns. tapahtumahorisontista ei pääse mikää ulos, ei edes valo. Siksi sitä kutsutaan mustaksi.

Kun musta aukko on imenyt ympäriltään riittävästi massaa ja energiaa, senkin loppu koittaa joskus. Se räjähtää ja synnyttää uuden universumin. Kuten mekin olemme syntyneet.
Älkää loukkaantuko, viettäkää Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa, samoin kuin ennenkin. Minä täällä höpisen ja kirjoitan mielipiteitä, jotka eivät suinkaan ole omiani.