Sivut

perjantai 19. tammikuuta 2018

Windrose: Tuulen nopeus ja suunta grafiikkana


Nyt tärppäsi, taas! Uusi työkalu: #JpGraph ja #php

Ennen vanhaan kun mietin, kuinka jonkin ongelman voisi ratkaista juuri tietyllä ohjelmointikielellä. Silloin menin kirjastoon tai kirjakauppaan. Yleensä Akateemiseen kauppaan Helsingissä. Sieltä ostin paksun manuaalin joka kertoi silloisen ongelman ratkaisusta. Ainakin antoi viitteen siitä.

Nyt tämä tiedonhankinta on helppoa. Laitan oikeat hakusanat hakukoneeseen ja kas ... minulla on saatavilla monta lähdeteosta, jotka käsittelevät juuri sinun ongelmaasi. 
Mutta ... onko tieto oikeaa?

Internet on tulvillaan valetta ja arvauksia. Yksi tyypillisistä vastauksista Q&A palstoilla (Kysymys & Vastaus) on, että kokeile tätä, ehkä se toimii. Vielä pask/%¤ .. tai huonompi vastaus on, että mitä sinä täällä kyselet, opettele itse! 
Niinhän minä teenkin ja yritin kysyä Teiltä apua!

Mutta kuten aloitin, niin joskus tärppää. Löysin Japanilaisen yhteisön kirjoittaman grafiikkakirjaston, joka on tarkoitettu PHP -kielelle. Sen avulla on varsin "helppo" tuottaa erilaista grafiikkaa: pylväitä, piirakoita, ruusuja ja muita. 
Tietysti data pitää olla oikeassa muodossa ja sitä pitää olla riittävästi. Sen jälkeen grafiikan piirtäminen onnistuu. No, periaatteessa aika hyvin.

Laitoin omalle sivulleni mittaustulokset Mikkelin sääpalvelun mittauksista: tuulen suunta ja nopeus. Se on nimeltään ns Windrose ja näyttää oheisen kuvan mukaiselta. Live dataa voi katsella osoitteessa: http://datatuki.net/fmiweb/weather_fmi.php

Tuuliruusu (Windrose) grafiikka siis kertoo mistä tuuli on puhaltanut ja miten kovaa.
Sakara "E" tarkoittaa Itätuulta (East) ja sen pituus tarkoittaa kuinka monta prosenttia tuulesta on puhaltanut idästä. Sakaran väri taas kertoo tuulen voimakkuudesta. Vaaka-akselilla on merkitty tuulen nopeudet eri väreillä.


Kolme ystävää

Tässä ovat minun kolme parasta ystävääni.
Tai parhaan ystäväni jälkeen seuraavaksi parhaat ... Jos Puolen hehtaarin metsässä perhonen räpäyttää siipiään, niin mitä tapahtuu Mikkelissä?


Iliman pilluu eli Ilmastonmuutos


Kolome kovvoo savolaesta sannoo: tulokku, pölökky ja mulukku.

Tässä asiayhteydessä kuitenkin #päästö, #vety ja #hiilidioksidi !

Joskus kauan sitten, eräs vanha ja viisas kertoi minulle: "Elekee mänkö sorkkimaan muapalloo ja lähettämmää niitä sputnikkeja taevaalle, siitä männöö taevaan kirjat sekasin". Olen vieläkin hyvin pitkälti samaa mieltä. 

Nyt on keksitty kerätä ilmakehästä talteen kaikki hiilidioksidi ja muuttaa se biopolttoaineeksi tai -tuotteiksi. Siihen prosessiin tarvitaan lisäksi vetykaasua. Ja vielä päästötöntä vetykaasua. 

Mistä näitä alkutuotteita saadaan? Ilmasta ja vedestä. Vedyn tekemiseen tarvitaan lisäksi päästötöntä sähköä. Päästöttömän sähkön tekemiseen on toistaiseksi hyvin vähän vaihtoehtoja, eikä mikään niistä kelpaa politiikoille. 

Ja sitten: mitä tapahtuu luonnolle silloin, kun ilmakehästä poistetaan liikaa hiilidioksidia polttoaineiden tarpeisiin? Muistanko oikein biologiasta, että esimerkiksi viherkasvit tarvitsevat hiilidioksidia yhteyttämiseen?

Oletetaan, että saamme poliittisen päätöksen käyttää päästötöntä sähköä (tuuli-, aurinko-, ydin-, tms energiaa) ja luvan ottaa vettä riittävästi käyttöön vedyn valmistamiseksi ja yhdistää nämä prosessit teollisuuden voimantuoton hiilidioksidipäästöihin, niin silloin ollaan oikealla jäljellä. 

Vety ja vesiongelma pitää vielä ratkaista ilman, että puututaan kehittyvien maiden puhtaan veden tarpeisiin.

Aurinkokunnan synty

Saattaa olla, että käsityksemme aurinkokunnan synnystä on täysin väärä. 
Mikäli on uskomista Eteläafrikkalaisen Johannesburgin yliopiston geologeihin. 

Vuonna 1996 egyptiläinen geologi Aly Barakat löysi aavikolta erikoisen kivenpalasen. Se ei vaikuttanut olevan peräisin maapallolta. Paljon myöhemmin selvisi, että kivi todella on avaruudesta. Sen uskottiin olevan muinaisen komeetan ydin, ensimmäinen koskaan löydetty. Annetaan sille nimeksi vaikka Hypatia.

Aurinkokunta alkoi muodostua yli 4,5 miljardia vuotta sitten, kun Aurinkoa ympäröinyt kaasu- ja pölykiekko tiivistyi planeetoiksi. Kiekko oli varsin homogeeninen eli planeettojen rakennusmateriaali oli alkuaine jakaumaltaan samanlaista.
Jos maapallon jauhaisi tomuksi, tomun koostumus olisi hyvin samanlaista kuin yleisimmissä kivimeteoriiteissa, kondriiteissa: melko paljon piitä ja pienempiä määriä hiiltä.

Hypatia sen sijaan sisältää paljon hiiltä, mutta varsin vähän piitä. Sen alkuaineiden jakauma on päinvastainen kuin aurinkokunnan kiviplaneetoilla ja asteroideilla.

”Vielä erikoisempaa on, että kiven rakenteessa on paljon tietynlaisia hiiliyhdisteitä, polyaromaattisia hiilivetyjä. Niitä oli huomattavan paljon siinä tähtienvälisessä sumussa, joka oli olemassa jo ennen kuin planeetat muodostuivat”

Minäkin uskon, että Hypatia on muodostunut jo ennen Aurinkoa ja planeettoja. Kun Hypatia, tai paremminkin se meteoriitti, josta Hypatia lohkesi, iskeytyi Maahan miljoonia vuosia sitten, kuumuus ja paine puristi sen hiilivedyt timanteiksi. Niistä muodostui suojakerros, joka on säilyttänyt kiven meidän päiviimme saakka niin, että sitä voidaan nyt tutkia. Vielä sekin erikoisuus Hypatiassa on, että se sisältää alumiinia puhtaana alkuaineena, mikä on harvinaista Maan päällä ja muualla aurinkokunnassa.

Todennäköisintä on siis, että Hypatian mineraalijyväset ovat peräisin ajalta ennen aurinkokuntaa. Seuraavaksi täytyy selvittää tarkemmin, mistä Hypatia voisi olla peräisin. Kaukana Neptunuksen takana kiertävien kivisten kohteiden koostumuksen tarkempi tuntemus voisi avata asiaa.

Mahdollisesti Hypatia tömähti Saharaan 28 miljoonaa vuotta sitten. Törmäys sulatti aavikon hiekan lasiksi, ja tuota kellertävää Libyan aavikkolasia kerätään alueelta yhä.

Mutta mutta. Tämä on vain yksi teoria. Mistä näitä tietää.
Tästä aiheesta lukaisin ensin: www.tiede.fi lehdestä.

Y2038 ongelma

Y2038 ongelma. Tämä "koodivirhe" tai ominaisuus yllättää seuraavaksi. Mutta kenet?

Juuri kun selvittiin Y2K ongelmasta (eli vuosien 1999 - 2000 vaihteesta), niin seuraava koputtaa jo ovella. 
Vuonna 2038 kaikki C -kieleen perustuvat ohjelmistot sekoavat numeeriseen ylivuotoon. 
Kuten Y2K'ta, tätä minä en ole enää selvittämässä. 

C-kielellä tai sen johdannaisilla (C++ ja C#) on kirjoitettu suurin osa käyttöjärjestelmien ytimistä ja suurin osa tietokantojen hallintaan tarkoitetuista ohjelmistoista. 

Itse ajattelin 1980 -luvulla, että on se 2000 vuosi niin kaukana, että ei siihen tarvitse varautua. 
Sieltä se kuitenkin tuli vastaan ja itse jouduin niitä paikkoja korjaamaan.

Tämän päivän koodarit toivottavasti osaavat varautua 20 vuoden tulevaisuuteen paremmin kuin minä 30 vuotta sitten.

Menestystä tulevaisuuden ennustamiseen.

Android Studio kehitystä



Jos oli aikanaan MSDN C/C++ Windows Studio kehitysympäristö massiivinen ja raskas niin ei siitä paljon häpeä Windows Phone 8+ kehitysalusta. Nyt sitten päätin kokeilla Android laitteiden ohjelmien kehitystä. Se on tunnetusti ja jostakin syystä Java ohjelmointia.

Sitä varten pitää ladata yli 700MB asennusmöhkäle Googlen palvelusta. Se asentaa Android Studion tietokoneelle. Sen jälkeen ladataan muut tarvittavat palikat dl.google.com palvelusta. Android Studio syö levytilaa asennettuna 2GB ja projektitiedostot päälle. Eikä asennusosiota voi edes valita. Se asentuu suoraan käyttäjän kotihakemistoon (home).

Tyypillinen ensimmäinen testi uudella ohjelmointikielellä on saada ohjelma tulostamaan laitteelle yksinkertainen teksti: Hello World! Sitä varten Studiossa on valmis esimerkki applikaatiosta. Se ladataan (jälleen) dl.google.compalvelusta ja yritetään kääntää se suoritettavaksi ohjelmaksi (Build). No eihän se tietenkään ensimmäisellä kerralla onnistunut. Puuttui sitä ja tätä kirjastoa ja palikoita. Niiden asennuksen jälkeen itse käännös meni läpi. Koodi näyttää virheettömältä ja ehkä toimivalta. En ole vielä pystynyt testaamaan siltä. Pitää ensin asentaa omalle Linux työkoneelle KVM virtuaalikone, jolla pystyy leikkimään vaikka puhelinta. Sillä en ajatellut ladata applikaatiota ensimmäisenä omalle puhelimelle.:-)

Mutta se alkuperäinen kirjoitelman syy: miksi näistä kehitysvälineistä tehdään niin hirvittävän raskaita ja resursseja syöviä möhkäleitä. Vähempikin riittäisi. Kuten esimerkiksi PHP/HTML5/CSS3 kehitys web-palvelimelle. Se ei vaadi kuin asianmukaisen editorin. Jos ei osaa koodata niin voi käyttää jotakin WysiWyg IDE työkalua, mutta nekin ovat tosi kevyitä käyttää.


Tämä Android SDK ottaa kaiken irti koneesta, eikä Build tapahtuman aikana juuri mitään voi tehdä kuin istua ja odotella. Toki käytössä voi olla useampi kone. Tässä kuva laitteen kuormituksesta SDK Buil yhteydessä.

PS. Android asennusohjelman esimerkki näyttää, että käytössä pitäisi olla vähintään 4- tai 6 -ytiminen 64-bit suoritin. Minulla on vain kaksi. Ehkä siinä on hitauden syy.