Apuohjelmia

 

Kun Windows XP julkaistiin, niin silloin M$-yhtiö kertoi, että nyt ei enää tarvita ulkopuolisia apuohjelmia. Vaan toisin kävi.

Oheisessa kuvassa on pikku apulaisia. 
Vasemmalla yläosassa (gKrell) on tietokoneen kuormitusta kuvaava grafiikka ja alaosassa (Color Picker). Se on värikoodin poimintaan tarkoitettu työkalu.
Oikealla on tiedostoselain (Dolphin), johon voi itse muokata pikavalintoja useasti käytettyihin kansioihin ja merkitä ne värikoodilla.

Nyt joku taas kysyy: mihin näitä tarvitaan?
Minä vastaan: töiden tekemiseen, useaan kertaan tunnissa.

Kuormituksen grafiikasta näen syyllisen jos joku tuntuu hidastavan tietokonetta.
Värikoodin poimintaa tarvitsen, kun määritttelen esim. nettisivulle tarvittavan värin.
Tiedostoselainta käytän jatkuvasti ja kansioiden pikavalinnat helpottavat työtä!

Nämä apulaiset toimivat Ubuntu 20.04 (Desktop) Linux koneessa.

Koodin korjaamista

 

Viikolla 24/2021 meni ainakin kaksi päivää (ja hyvä ettei yötäkin) hukkaan.
Rakennan sellaista kotisivulla olevien tekstien ja kuvien ylläpito-ohjelmaa. Silloin käyttäjä voi muokata sivua ilman minun puuttumista asiaan. 

Ai miksikö? 

Ensiksi: minä en pidä näiden erilaisten WySiWyg -ohjelmien tuottamasta koodista. Koodi muistuttaa enemmän vanhaa risuaitaa. Jos sitä joutuu jälkeenpäin muokkaamaan, niin silloin ollaan suossa.
Sitäpaitsi WySiWyg-ohjelmat ovat varsin raskaita käyttää, ainakin loppukäyttäjälle.

Toiseksi: haluan pikkuhiljaa irtaantua näistä tiukalla aikataululla tehtävistä töistä ja keskittyä enemmän itseeni ja uuden oppimiseen. Esimerkiksi ukulelen soittamisen opetteluun 😃 Siksi siis rakennan tätä ohjelmaa. Ja nyt vasta päästään itse asiaan.

Tässä tosiaan meni pari päivää kun etsin vikaa koodista. Käytän kolmannen osapuolen moduuleita (DataTable ja TablEdit), joiden ympärille rakennan omaa koodia. Vanha viisaus sanoo, että kaikkea ei tarvitse tai kannata itse tehdä.
No, nämä moduulit eivät suostuneet toimimaan yhdessä. Etsin tietenkin vikaa omasta koodista, turhaan! TablEdit moduulista on olemassa kolme erilaista versiota. Yksi ei suostunut muokkaamaan tietoa textarea kentässä, toinen ei suostunut tallentamaan ($_POST) muokattua tietoa. Vasta kolmas suostui tekemään molempia!

Arvatkaa harmittiko kun huomasin, että vika ei ollutkaan minussa, vaan näissä eri moduuleiden versioissa. 

Indeksointi kuormittaa tietokonetta

Windows 10 koneessa on käynnissä indeksointi. M$ kertoo, että "Indeksointi tarkoittaa tiedostojen, sähköpostiviestien ja tietokoneesi muun sisällön tarkastelua ja niissä olevien tietojen, kuten sanojen ja metatietojen luettelointia. Kun teet tietokoneellasi haun indeksoinnin jälkeen, haku etsii tuloksia nopeammin indeksistä." Ja lupaa vielä, että "Täydellinen indeksi voi palauttaa vastauksia hakuihin, kuten "Näytä kaikki Coldplayn kappaleet" sekunnin murto-osassa. Haku kestäisi useita minuutteja ilman indeksiä." 

Ja Pah! sanon minä. Minkään käyttöjärjestelmän (Windows, Mac, Linux) indeksointi ei palauta tietoja sekunnin murto-osassa. Sen sijaan täydellinen indeksointi jopa hidastaa tietokoneen toimintaa, koska se toimii koko ajan taustalla ja käyttää tietokoneen resursseja (muistia, kiintolevyjä ja keskusyksikköä).

Indeksointi-ohjelmaa ei yleensä kannata kokonaan poistaa, sillä silloin lakkaavat toimimasta monet muut ohjelmat, varsinkin tiedostojen hallintaan tarkoitetut. Indeksoinnin voi pysäyttää, jolloin se ei ole käynnissä, eikä kuluta tietokoneen resursseja. Indeksoinnin pysäyttäminen riippuu järjestelmästä ja laitteesta, eikä sitä kannata yrittää kotona ;-\ 

PS. Montako kertaa olet käytännössä tarvinnut indeksointia? Eli olet hakenut tietoa, jotakin nimeä tai hakemistoa tietokoneen sisuksista. Jos tiedostosi ovat hajallaan erilaisissa hakemistoissa, joita ei ole järjestetty mitenkään loogisesti, niin silloin saatat tarvita kunnollista indeksointia, kun esimerkiksi haet "Valokuvat viime talven pilkkikisoista". Moni meistä kuitenkin selaa kansioita ilman, että käyttää indeksointia. Kannattaa siis pitää tiedostot omissa kansioissaan ja nimetä kansiot siten, että tiedot löytyvät helpommin selaamalla.

Github on hyvä olla, kaiken varalta

On välillä terveellistä "kloonata" omat työnsä toiseen tietokoneeseen tai pilvipalveluun. Koska olen "kerettiläinen", eli poikkean "yleensä vallitsevista käsityksistä", niin minä varmaan ylireagoin näihin varmistuksiin. Nimittäin käytän molempia. 

Kotona työt ovat tallessa vähintään kahdessa eri tietokoneessa. Lisäksi tallennan kaiken tärkeän tiedon ja projektit Github pilvipalveluun. 

Tästä oli jälleen eilen (14.5.2021) hyvä esimerkki. Pystyin ensimmäisen kerran kyseisellä viikolla käyttämään tietokonetta, kivun sallimissa rajoissa. Siinä se juttu olikin. Koska kipua selvästi vielä oli, niin ajatukset eivät pysyneet kasassa ja sähläsin erään työn tiedostot selittämättömään muotoon. 

Onneksi oli tämä Github. Siellä oli tallessa edellinen versio koko projektista ja sain sieltä palautettua toimivan koodin. HuH !!

Niin, mikä on Github? "GitHub on vuonna 2008 avattu verkkosivusto, joka tarjoaa paikan Git-versionhallintaa käyttäville ohjelmakehitysprojekteille." 

Lisää suomenkielisessä Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/GitHub

Mitä tästä opimme? Joku varmistus on aina hyvä olemassa. Kaiken varalta, kuten kuntavaalit.

Märkää tietä Mikkelistä pohjoiseen

Vuonna 2014 juuri tähän aikaan (14.5.) oli hieman kosteampi keli, ainakin jossakin Mikkelin lähellä. Tuli mieleeni, että onkohan tuo varoituskolmio aivan oikeassa paikassa?

Ruuveja ja muttereita

En enää muistanut, että kuinka paljon inhoan lattapäisiä ruuveja. 

Tällä kertaa ei kuitenkaan löytynyt oikean kokoista risti tai torx ruuvia, niin piti käyttää vanhaa.
Tämän seurauksena nyt on vasemmassa kämmenessä arpia ja nirhamia. Tuli kuitenkin korjattava laite (hätä)kuntoon ja saa jäädä odottamaan "oikeiden" ruuvien tilausta. 

Tässä ruuvien maailmassa pätee varmaan sama laki kuin sähkölaitteissa. Muutetaan hieman lakia tai asetuksia, tehdään uusia ominaisuuksia, mitä hyvänsä, että saadaan uusia tuotteita ja versioita kaupaksi.

Ruuvien ja työkalujen valmistajat ovat varmaan kimpassa, jos ei aivan kartellissa (mikä olisi kiellettyä). 

Tietoturvaa

Tietoturva on nyt keskusteluissa esillä.
Niin sitten minäkin aloitin tutkimaan asiaa lisää. Olen puuhastellut ja tehnyt töitäkin tietoturvan parissa jo aikaisemmin. Mutta kukaan ei ole ottanut vakavasti minun jorinoita. Ehkä jatkossa tulen ymmärretyksi.
No, jokatapauksessa. Asensin oman Android puhelimen ja tabletin selaimeksi turvallisemmaksi arvostetun version, DuckDuckGo (mikä nimi ?!?). 

Android laitteisiin sen saa selaimena ja korvasin sillä Google Chrome selaimen, jonka joku muukin on huomannut lähettävän kaikenlaista tietoa Googlen palveluun.

Joku kysyy: mitä väliä, ei minulla ole mitään salattavaa? Siitä ei olekaan kysymys, vaan siitä, että saako joku rosvo yhteyden sinun laitteeseen ja kaappaa sen hallintaansa.

Työpöydän (PC) ja kannettavissa (Laptop) koneissa tämän Ankan (tai Hanhen) saa selaimen lisäosana. Myös Chromeen. Mutta kuinka tämä toimii Googlen omassa selaimessa 🙂 Se on testaamatta.

Toisaalta. Mistä sitä tietää, että mitä tietoja ja mihin mikään selain tai laite lähettää. Monellakaan ei ole mahdollisuutta itse tutkia asiaa.

 

Erilaisiin palveluihin kirjautumisen menetelmät (myös kaksivaiheinen tunnistautuminen) tulisi aina välillä tarkistaa ja ainakin salasanat vaihtaa säännöllisesti. Tämä on taas näitä minun jorinoita ja turinoita. Mutta kuten olemme huomanneet !

Tavallisella käyttäjällä ei salasanoja ole niin montaa, että niiden vaihtamiseen ei pitäisi olla mitään estettä. Laiskuus ja muistamattomuus ehkä.
Salasanojen muistamiseen ja turvalliseen säilyttämiseen on olemassa hyviä menetelmiä. Niistä olen täälläkin kirjoittanut ja jorissut aivan riittävästi. Jos ette ole sattuneet lukemaan tai ette muista, niin ottakaa yhteyttä. Alamme muistelemaan menneitä. Tärkeintä on toimia turvallisesti netissä, koska siellä nyt joudumme kuitenkin liikkumaan ja hoitamaan asioita.

Minulla on tilanne hieman erilainen. Tällä hetkellä tietokannassa, jossa säilytän salasanoja, on vajaa 100 erilaista tunnistautumisen tietoa: käyttäjätunnus / salasana / sähköposti. Pysyn niistä melko hyvin perillä oman muistisäännön avulla. Ja jos muisti pettää, niin aina voin tarkistaa tiedon salasanojen tietokannasta. Sinne minulla ja vain minulla on pääsy olen sitten missä hyvänsä. Jos vain netti toimii. Ja miksi ei toimisi jos kerran yritän käyttää netin palvelua.

Joku pitää tätä höpsötyksenä, mutta pitäköön. Näinä aikoina ei voi olla liian varovainen. Ei pidä olla tyytyväinen siihen, että ei minulla ole mitään salattavaa. Ei varmaan ole, mutta joku kieroutunut yksilö voi käyttää juuri sinun tietojasi väärin. Silloin sinusta tulee uhri vaikka ei olisikaan mitään salattavaa. 

 

Vaihdetaan M$ tilin puhelinnumero

Tämä on taas niin M$ yhtiölle tyypillistä, niin tyypillistä. Muistuu mieleen DOS aika. Jos tietokoneessa ei ollut näppäimistö kiinni, niin DOS ilmoitti: "Näppäimistöä ei löydy. Paina jotakin näppäintä...! 

Nyt elämme Windows 10 aikaa. Minullakin on sellainen eräässä Laptop koneessa. Käynnistin sen aamulla testejä varten ja kas, Windows 10 yrittää kirjautua Microsoft tilille ja kysyy salasanaa (joka on nähtävästi vanhentunut). 

Mutta mitä sitten? Tämä haluaa lähettää puhelimeen vahvistuskoodin. Sellaiseen numeroon, jota minulla ei enää ole olemassa. Katson Windows 10 ohjeesta, että kuinka voin vaihtaa puhelinnumeron? Mitä ihmettä! Kirjaudu Microsoft tilille ja hallitse kirjautumistapaa. 

Että mitenkä? No, kyllä sen pääsi kiertämään kirjautumalla sähköpostiosoitteella.

IBM Knowledge Center

 

Etsin erästä PHP/MySQL toteutusta omista arkistoista => en löytänyt. Käännyin sitten internetin ihmeellisen maailma puoleen. En käyttänyt Googlea, minulla on koodin etsimiseen aivan muut työkalut. Esimerkiksi Stackoverflow -palvelu. Monenlaista soppaa löytyi. Monet täysin kelvottomia, puutteellisia ja jopa virheellisiä. Sitten muistin entisen työnantajan kehittäjien sivut = IBM (https://www.ibm.com/support/knowledgecenter) Kun IBM tekee oppaan ja sille esimerkit, niin tähän saakka ne on testattu ja todettu toimivaksi usealla erilaisella alustalla. Muuten niitä ei julkaista. Niin kävi tälläkin kertaa. Lopulta totesin, että toimivin ratkaisu on aina se yksinkertaisin. Olin viettänyt kokonaisen päivän hieman turhaan etsiessä omaa vanhaa toteutusta ja kokeillessa uusia temppuja. Ehkä jatkossa muistan olla viisaampi. Tai sitten en :-\ PS: https://stackoverflow.com/ on hyvä palvelu. Pääsääntöisesti siellä on kehittäjien tekemiä kirjoituksia toisille kehittäjille, mutta monta kertaa hyviäkin ideoita ei ole loppuun saakka testattu. Monet ovat tyyliä: Kokeile tätä, en tiedä toimiiko se.

Tässä on toteutus, minkä sain aikaiseksi

Stretchly break time reminder

Asensin kaikille työkoneille Stretchly break time reminder sovelluksen. Taukoaikojen muistuttajan. Sovelluksen ruutu hyppää silmille aina määrävälein: 10s lyhyt tauko puolen tunnin välein ja pidempi 2min tauko aina tunnin välein. Ruudulla annetaan ohjeita siitä, mitä tauon aikana tulisi tehdä. Esimerkiksi nouse ylös ja käy juomassa lasi vettä.

Taukojen pituutta voi säätää ja voihan tauon tietysti ohittaa, mutta siitä muistuttaja vain yltyy muistuttamaan lisää. Yritin ensin hakkeroida ohjelmaa, mutta se osoittautui hankalaksi (on hyvin kirjoitettua koodia). Mitä se sitten hyödyttäisi?

Voihan olla, että tässäkin on kyseessä lumevaikutus, mutta luulen, että tämä taukojen pitäminen on parantanut omaa tehoani ja mielen kuntoa.

Kuva 1) 2min tauko, Kuva 2) 10s tauko. 

Linux FTP Timeout

Linux FTP-ohjelma heittäytyy huvittavaksi.

ftp> ls
421 Timeout - try typing a little faster next time

No, aikakatkaisu on säädettävissä, mutta ei sitä viitsi äärettömäksi laittaa.
Turvallisuuden vuoksi.

Ohjelmointia opetellessa

Muuttokuormasta löytyy myös palanen historiaa. Kaiken krääsän ja piirikorttien seasta löytyi kolme ohjelmointiopasta, joilla olen joskus aloittanut.

 

1) Nova Extend Basic. Vuonna 1977 aloitin Mikkeli Teknillisessä Oppilaitoksessa (MTOL) opiskelun. Jo alussa matematiikan kurssiin kuului Basic kielen opinnot. Tämän kirjan esipuheessa sanotaan: "Tulevaisuudessa henkilökohtaisten tietokoneiden hinnat tulevat laskemaan, jopa alle 300 000 markan." 

Oikeassa oli Pekka Markkula.

 

 

2) Tämä Basic opas kuuluu jo 1980 luvulle ja Commodore PET 8050 koneeseen. Sen esipuheessa puolestaa todetaan: "Mikään vaatimaton kieli ei Basic silti ole, sillä sen avulla voidaan yksinkertaisella tavalla ratkaista hyvinkin monimutkaisia tehtäviä ja ohjata jopa teollisuuslaitosta." 

Jälleen oli kirjoittaja oikeassa.

 

 

3) Vuonna 1989 olen näköjään siirtynyt C-kieleen. Alkusanoissa todetaan: "C-kieli on yleiskäyttöinen ohjelmointikieli, jossa yhdistyvät korkean tason ja koneläheisen ohjelmointikielen ominaisuudet ja sillä voidaan tehdä tehokkaita ohjelmia erilaisiin laiteympäristöihin." 

Hmmm ... Niinhän se taisi olla.

 

 

 

 

 

Tietoturvaa

 

Vanha fraasi: olenhan minäkin ... ! Nyt puhutaan tietoturvasta. 

 

Minä luen tietoturvaan paljon enemmän kuin "123456" tai muut tyhmät salasanat. Tietoturvalla tarkoitan myös tietojen varmistuksia. Ja vielä pidemmälle: myös varmistusten palautuksia ja sen testaamista. Kun jotakin sattuu, niin ollaanko varmoja, että tietojen palautus onnistuu?

 

Yksityisten henkilöiden tietoturvasta olen ollut vain huolissaan ja ilmaissut huoleni heille. Mutta yritysten (pienten ja suurten) tietoturvaan olen tarjonnut ratkaisua. Yhtään kauppaa ei ole tullut, koska se olisi maksanut ehkä liikaa. Minä(kään) en tarjonnut tietoturvan palvelua ilmaiseksi.

 

Vaikka tietojen varmistus olisi hoidettu tavalla tai toisella, niin onko koskaan testattu sitä, että toimiiko tietojen palautus. Varmistukseen käytettyjen laitteiden asennuksen jälkeen ovat järjestelmät saattaneet muuttua, eikä vanhan varmistusmenetelmän palautus enää toimi.

 

Silloin sanotaan kuten Pohjanmaalla: Siinä sitä sitten ollaan, kipiän lehemän kanssa!

Linux päivitykset

 

Kun seuraa Linux'in päivityksiä, niin välillä on mukava tarkistaa, että mitä tietokoneessa oikein tapahtuu. Tämä on mahdollista Linux'in ohjesivujen kautta (manuaalit, man-pages).

Esimerkiksi tänään aamulla tuli kaksi päivitystä. Yksi deja-dup palveluun ja toinen cifs-utils palveluun. Nämä englanninkieliset termit löytyvät ohjesivuilta suomennettuna. 

 

* Déjá Dup on suomenkielinen yksinkertainen varmuuskopiointiohjelma. Se on yhdistetty osaksi Linux työpöytää. Se osaa varmuuskopioida tiedostot kansioista, ohittaa tiedostoja, salata, purkaa salauksia ja säännöllisin väliajoin varmuuskopioida automaattisesti. Se osaa myös käyttää pilvipalveluita, kuten Amazon S3:a. Myös USB-kovalevyjä voi käyttää.

 

* SAMBA on IBM:n ja Microsoftin kehittämä hajautettu levyjärjestelmä. Tunnettu myös nimellä CIFS (engl. Common Internet File System). Tämä mahdollistaa yli 2 GB tiedostojen tuen ja Unicode-tiedostonimet (ääkköset ja öökköset) Windows'ille ja Linux'ille. Protokollasta on avoimen lähdekoodin toteutus Unix-kaltaisille käyttöjärjestelmille (cifs-utils).

Sosiaalisen median ohjelmointikielet

Kuinka väärässä voikaan vanha nörtti olla!

Toki Facebook selaimen asiakasohjelma (Front-end) on kirjoitettu JavaScript-kielellä, kuten melkein kaikki muutkin sosiaalisen median palvelut (Twitter, Wikipedia, Yahoo, WordPress). Mutta taustalla (Back-end) toimii LAMP-palvelin [ Linux, Apache, MySQL(MariaDB), PHP ]. Tai ainakin toimi vielä 2012. Vieläpä Facebook'in itse koodaama ja virittämä versio [ Hack, PHP, Python, C++, Java, Erlang, D, XHP, Haskell ]

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Programming_languages_used_in_most_popular_websites

Testaamisen sietämätön keveys

 Joudun säännöllisen epäsäännöllisesti testaamaan kaikki hengentuotteeni erilaisilla järjestelmillä. Testit täytyy tehdä erilaisilla käyttöjärjestelmillä (Windows 7/8/10, MacOS ja Linux), erilaisilla laitteilla (PC, Laptop, Mobiilit) sekä erilaisilla selaimilla (ja niitähän riittää). Vaikka kehitystyö ja käyttö tehdäänkin internetissä, niin ohjelman käyttäytyminen asiakkaan laitteella riippuu noista kaikista tekijöistä. Osa toiminnoista kun on sidottu järjestelmään, eikä siihen pääse kehittäjä vaikuttamaan. Vielä 1990-luvulla piti "vain" tietää, että millaiseen Windows versioon ohjelma tullaan asentamaan. Nykyaika ei ole tuonut tähän ainakaan helpotusta. Etenkin mobiililaitteet ovat tyhjentäneet hiukset päästä. Tässä eräänä päivänä (nyt) ajattelin testata erästä tuotetta vanhassa Windows 7 ja 8.1 koneessa. Huomasin kyllä, että selain oli toki päivittynyt uudempaan versioon (IE 11.x). Mutta sitä en muistanut, että kuinka hankalaa on Windows 7 koneelle kertoa, että WiFi verkon reititin ja salasana ovat vaihtuneet. Se vai haluaa itse ratkaista verkon ongelmat, eikä päästä käyttäjää väliin. Kun tein saman testin uudemmalla Windows 10 koneella, niin se oli jo sujuvampaa. Win 10 osasi kysyä WiFi verkon salasanaa kun vanhalla ei enää päässyt verkkoon.

Tästä satunnainen lukija huomaa, että minulla saattaa olla useampi tietokone käytössä. Oikeassa on hän. Nopeasti laskettuna niitä on kaikkiaan kahdeksan (8) erilaista. Kaikissa hieman erilainen järjestelmä. Onneksi suurin osa laitteista on hankittu kierrätyksestä.

Tykkää

Kommentti

Jaa

Avoin kehittäjäpalvelu muuttui maksulliseksi

Kehitys kehittyy ja internetin kehittäjäpalvelutkin muuttuvat maksulliseksi. Olen joskus kehittänyt (kopioinut ja muokannut) sellaisen Visitor Tracking menetelmän. Tarkoitus ei ole vain laskea käyntimääriä vaan tallentaa sivuilla vierailijasta hieman tarkempaa dataa. Sivuilla vierailijasta tallennetaan: aikaleima, selaimen nimi, selaimen tunniste (agentti), selaimen alusta (Win, Mac, Linux), selaimen käyttämä laite (PC, Laptop, Mobiili), IP-osoite ja onko kysymyksessä Robotti vai Botti. Botit heitetään roskiin, muuta vierailijat tallennetaan tietokantaan. Tämä menetelmä on ollut asennettuna asiakkaiden palveluihin.

Nyt kokeilen sitä omille sivuilleni ja uuteen kehitysympäristöön (CodeIgnniter 3). IP -osoitteen perusteella olen voinut hakea internetin palvelusta vierailijan maakoodin (FI, US, CH). Tähän palveluun minulla on ollut rekisteröitynä ilmainen kehittäjälisenssi (ipinfo.io/developers). Eräänä aamuna huomasin, että palvelu on antanut maakoodiksi pelkkää tähteä (**). Lokitiedoista sain selville, että palvelun lisenssi oli vanhentunut. Yritin sitä tietenkin uusia, mutta kas! Se olikin muuttunut maksulliseksi :-\ Onneksi internet on nykyisin tulvillaan vastaavia palveluita. Ei muu auttanut kuin vaihtaa palvelua (www.geoplugin.net). Turha ja tyhmä juttu. Teettää ylimääräistä työtä.

Miksi aikaisemmin kehittäjien yhteisön ylläpitämä avoin palvelu on muuttunut maksulliseksi? Rahan ahneus tietenkin. Ovat varmaan huomanneet, että palvelu on ollut suosittu: sillä voidaan ansaita!

Minut ja asiakkaani saivat ainakin ulkoistettua palvelusta. Onko se nyt parempi vaihtoehto?

Facebook plug-in Twitteriin ja Bloggeriin

Kukahan kehittäisi (uudestaan) sellaisen moduulin, joka osaa postata saman julkaisun monelle eri alustalle. Kun kirjoitan tänne Facebookiin, niin nykyisin saman tekstin joutuu käsin siirtämään Twitteriin, Instagramiin, Bloggeriin ja muualle. 

 

Joskus oli olemassa edes sellainen Facebook liitännäinen (Plug-In), joka postasi automaattisesti Facebook kirjoituksen Twitteriin. Jos sen pituus oli liikaa Twitterille, niin moduuli osasi lyhentää postin ja liittää siihen linkin Facebook sivulle. Sitten iski kilpailu ja mustasukkaisuus. Liitännäinen poistettiin käytöstä.

 

Toki toki. Onhan niitä maailmalla. Mutta ne, jotka minä olen löytänyt ovat maksullisia eikä edes kokeiluversio toimi. Ei sellaisen tekeminen ylivoimaista olisi, mutta ei vanha setä jaksa enää heilua.

 

Tykkää

Kommentti

Jaa

 

Ohjelmistojen kehitys kehittyy

Hups! On taas aikaa kulunut kun olen tänne kirjoittanut.
On niin monta paikkaa, mihin tekstejä täytisi muistaa päivittää.

Olen sentään jotakin oppinut tästä tietokoneiden ohjelmoinnista.
Viimeisen 20 vuoden aikana ohjelmointi on siirtynyt työasemasta (Windows) internettiin ja pilvipalveluihin (Cloud Service). Erilaisia sovelluksia käytetään nyt oman tietokoneen selaimella (Browser), eikä ohjelmia enää asenneta kiinteästi omalle tietokoneelle. Lisäksi mukaan ovat tulleet mobiililaitteilla käytettävät sovellukset (Applications). Ei taida olla mitään sellaista elämän aluetta, mitä ei voisi käyttää puhelimella tai tabletilla, jopa henkilökohtaisella älykellolla tai rannekkeella.

Joka tapauksessa. Kun nykyaikana aloittaa rakentamaan erilaisia sovelluksia, niin on otettava huomioon muutama seikka jo alusta alkaen. Riippumatta siitä, että millä ohjelmointikielellä tai millä ympäristöllä (IDE) ohjelmia kehität ja tuotat. 1) Kaikki tieto tulee tallentaa tietokantaan (Database). 2) Sovellusta pitää pystyä käyttämään monella eri kielellä (Languages). 3) Sovelluksesta pitää pystyä tuottamaan erilaisia raportteja ja listauksia ja niissä tulee ottaa huomioon listauksen sivutukset (Pagination). Muuten olet samassa liemessä kuin se "vanha" rallikuljettaja, joka ei asunut Laukaassa vaan Laukaalla.

Otetaan alusta.1) Kun kaikki tieto, tekstit, kuvat ja tapahtumat ovat tietokannassa, niin muutokset on "helppo" suorittaa ja antaa ne jopa käyttäjän itsensä tehtäväksi, harkitusti ja rajoitetusti.2) Edellisestä johtuen, myös erilaisten kieliversioiden toteuttamisen tekee tietokanta huomattavasti helpommaksi. Kielen vaihtaminen näytöllä tulee paljon helpommaksi kun kieliversiot on tallennettu tietokantaan.3) Kun tietoa tallennetaan, niin on tyypillistä, että sitä kertyy ajan kanssa huomattavia määriä. Silloin on tärkeää, että halutun tiedon löytäminen pitää tehdä helpoksi. Kaikkiin raporteihin ja listauksiin tulee järjestää tiedon hakemiseen (Search) ja sivunumerointiin (Pagination) tarvittavat välineet. 

Tämän kohdan 3) kanssa olen jumpannut viimeisen kuluneen viikon aikana. Kiitän luojaani (??) ja itseäni siitä, että olen ottanut huomioon kohdat 1) ja 2) jo alkuvaiheessa.

Siitä huolimatta siihen kuluu yllättävän paljon aikaa. Kyllä tekniikan saa toimimaan suhteellisen nopeasti, mutta ennen kuin raportti on luettavassa muodossa, siistin näköinen ja muutenkin selkeä, niin kyllä aikaa ja kahvia kuluu. Onneksi en polta tupakkaa  

Yksi esimerkki on internet sivulla vierailleiden kävijöiden seuranta (Visitor Tracker). Vaikka mitään tarkkaa ja yksityistä tietoa ei tallenneta, niin on mukava seurata, että mistäpäin maailmaa, mihin aikaan, millä laitteella ja millä tekniikalla ihmiset verkossa liikkuvat. Taisin jo mainostaa tätä sovellusta aikaisemmin. Oheisessa kuvassa on kuitenkin viime yön aikana (noin 1:30) jälkeen omalla sivullani vierailleet käyttäjät. Listassa on kymmenen viimeistä tapahtumaa. Jo tästä näkee aikaeron, tekniikan ja vierailijan sijainnin (IP osoitteen perusteella). Listalta on poistettu kaikki tunnetut robotit (Botit, joita minun tiedossa on noin 4650) sekä minun omat käynnit. Aikaerosta johtuen on aamukahvin aikana mukava seurata, että ketä kaikkia on sivulla vieraillut.

Että onko tästä mitään hyötyä? Ei yhtään mitään. Tämä puuhastelu on pelkkää ajan kuluttamista sekä uusien asioiden ja tekniikoiden oppimista. Uskokaa tai älkää, niin kyllä vanhakin koira oppii uusia temppuja.

Tietokoneiden sietämätön kilpajuoksu

Vieläkin tänä päivänä hämmästyttää, kummastuttaa pientä (tai aika suurta) koodaria sellainen asia: miksi yksinkertaiseen käyttöliittymään pitää lisätä kaikenlaista vilkkuvaa ja välkkyvää sekä pyörivää animaatiota?

Taas mennään sille muistelun osastolle.
Silloin kun aloitimme rakentaa ohjelmia Windows 3.1x, 95, 98 (eli käytännössä MS-DOS) käyttöjärjestelmälle, niin laitteiden kapasiteetti oli rajoitettu. Viimeisen päälle huippulaitteet olivat silloin varustettu x386 (16MHz) tai jopa x486 (25MHz) prosessorilla (CPU). Eikä erillistä grafiikkaprosessoria (GPU) ollut. Hyvä jos oli edes erillinen matematiikka prosessori.

Voitte vain kuvitella, millaiset rajat se ohjelmoijalle asetti? Kaikki kuvaruudun käsittelyyn tarkoitetut moduulit piti koodata ASM kielellä (eli Assembler konekielellä). Sitä laitteen CPU pystyi sentään suorittamaan ilman tulkin avustusta ja kuvaruudun sai toimimaan siedettävällä vasteajalla.

Mutta nyt kun laitteiden suorituskyky ei olisi esteenä, niin siitä huolimatta kaikki käytettävissä oleva kapasiteetti menee kaikenlaisten animaatioiden pyörittämiseen. Onhan se varmaan hienoa, kun vaihtaa ohjelmasta toiseen, niin ikkunat liukuvat, siirtyvät ja sinkoilevat sinne ja tänne. Mutta se syö turhaan resursseja. Minä pidän ensisijaisesti nopeasti toimivasta käyttöliittymästä, en mistää turhasta animaatiosta. Onneksi nykyaikaisissa käyttöliittymässä (ainakin Linux) voi itse säätää animaatioiden ja tehosteiden tasoa ja jättää pois kaikki turhat tehosteet.

Onko kukaan laskenut, kuinka kauan maailmassa käyttäjät odottavat ns. tiimalasia tai jotakin muuten pyörivää ja hyrräävää kursoria? Poikkeuksetta, kun avaat jonkin web-sivun, niin ruudulla pyörii joku väkkärä ja varmaankin hieno animaatio. Eikö tämän sijasta voisi käyttää yksinkertaista tekstiä: "Odota hetki ..."

Silloin ei prosessori ressukan aika menisi turhaan. No tietysti nyt kaikki suuttuvat: Sen animaation hoitaa nykyjään grafiikkaprosessori (GPU), mutta kaikilla käyttäjillä ei ole kallista ja tehokasta GPU laitetta. Sillä joku ATI Radeon tai NVIDIA GeForce maksaa aika paljon ja mitä sillä saavutetaan tavallisessa käytössä?

Laitetaan ostohetkellä myssy päähän ja mietitään sitä, että mitä me oikeasti tarvitaan? Jos olemme ostamassa lapselle tai lapsenlapselle pelikonetta, niin silloin tarvitaan tehokas GPU ja siihen riittävästi muistia. Sen lisäksi, että tarvitsemme myös erittäin tehokkaan keskusyksikön (CPU). Siihen totta tosiaan tarvitaan myös paljon rahaa.
Mutta jos olemme ostamassa itselle toimistokonetta ja/tai etätyöhön vaadittavaa LapTop konetta, niin hieman vähempikin riittää. Ei Office, sähköposti ja internet liikenteeseen tarvita mitään hirmukonetta.

Anteeksi jo etukäteen. Tästä tulee varmasti sanomista, mutta tulkoon. Minä olen tullut toimeen web- ja tietokanta- kehittäjänä melko vanhalla tekniikalla. En todella ole tarvinnut mitään huippuvirityksiä. Ja teen sentään työkseni internet ohjelmia.