Usko on koetuksella, Joulupukkiin

Lapsia, lapsenmielisiä tai muuten vain. Joulu on meidän juhlaa. Ja Joulupukkien.

Jossakin 6-60v välissä on aika, jolloin emme usko Joulupukkiin.
Sen ajanjakson ulkopuolella usko on vankka ja horjumaton.
Vai miksi iso- ja iso -isovanhemmat niin ahkerasti laittavat pöydän koreaksi ja ostavat lapsenlapsilleen hyödyllisiä pehmeitä paketteja?
Juuri siksi, että he taas uskovat Joulupukkiin, pitkästä aikaa.

Toivottavasti AamuTV ei lähettänyt iltapäivän uusintana sitä lähetystä, jossa aamuvarhaisella haastateltiin Partiolaisten Joulupukkipalvelun "työntekijää".
Siinä julkaistiin se, mitä Joulupukki-ikäiset lapset (ja me isovanhemmat) eivät missään tapauksessa halua kuulla uutisista:

Kuinka ja mistä Joulupukki tilataan, miten hän saa tietää lasten nimet, syntymäajat, harrastukset, lempivärin ja lemmikkieläimet.
Itse aikanaan omien lasteni kanssa turvauduin kierouteen ja vilppiin. Höyrytin auki Joulupukille osoitetut kirjeet, ennenkuin vein ne postiin. Hämmästys oli tietenkin suuri, kuinka Joulupukki tiesi tuoda ainakin osan niistä lahjoista, joita oli toivottu.

Uskoin silloin, että pieni vilppi sallitaan, hyvän tarkoituksen nimissä.
Ei ollut videoita eikä internetiä silloin, ei.

Wanhat ohjelmointikielet

En tiedä mistä tuli mieleeni, mutta hauskoja ja niin itsestäänselviä olivat ohjelmointikielien komennot joskus,,, 20 vuotta sitten. LET x=10 (annetaan x:lle arvo 10), GOTO 1250 (mene riville 1250), RETURN (palataan takaisin). Sitten kun oikein kehityttiin, niin saatettiin komentaa GOSUB 150 (käydään rivillä 150 ja palataan takasin).

Hupaisinta olivat sellaisen symbolisen kielen, kuin COBOL'in käskyt. Siellä se huumori kukki monta kertaa. COBOL'issa, kuten muissakin kielissä, apumuuttujille annettiin nimet, esimerkiksi MELA ja MEKKOON. Niiden arvot alustettiin tietysti ohjelman alussa, mutta sitten... COBOL -kielessä arvot muuttujista toiseen siirrettiin komennolla MOVE TO. No, kuvitelkaa millainen lause siitä syntyy, kun MELA muuttujan arvo siirretään muuttujan MEKKOON arvoksi?
MOVE MELA TO MEKKOON !

Yhtälailla yksi ohjelmointitoverini kirjoitti kokonaisen COBOL -ohjelman käyttäen muuttujissa ja apumuuttujissa vain ravihevosten nimiä. MOVE ORIERIHIDASTE TO TAMMAXFUNNY.  PERFORM. GET RESULTS.

Nyt huumorin käyttö ohjelmoinnissa on niin vaikeaa, koska kaikki tehdään Objekteilla. Objekteja sekä niiden toimintaa ei voi enää värittää kielellisellä ulkoasulla. Käsittely on erittäin säänneltyä ja toiminta tarkoin määrättyä.

Voithan toki, Objektien sisällä käyttää mielikuvitusta, mutta se ei enää tule näkyville, kuin saman tiimin kesken, jotka koodaamista tekevät ja saavat nähtäväkseen alkuperäisen ohjelmakoodin.

Silti sitä yrittää piristää itseään, keksimällä jotakin muuta nimeämistapaa, kuin nämä tylsät function getParameters() doPerform(). Miksi ei sen sijaan kirjoiteta function haePolttopuita() tai doSaunaPaalle().

Do hauskuuttaTyontekoon()

Viestejä tulevaisuuteen

Opiskelija suunnitteli laitteen, jolla viestimme säilyvät 50 000 vuoden päähän tulevaisuuteen ymmärrettävinä. Kun säilyisivät edes 50 vuotta. Ymmärrettävinä?

Emmehän me ymmärrä edes kalliomaalauksia, ja niiden kirjoittamisesta ei ole kuin muutama tuhat vuotta. Entä Egyptin pyramidit ja Mayojen "kalenterit". Ymmärrämmekö niitä? Voyager 1 lähti matkaan  5. syyskuuta 1977 ja on nyt vasta 15 miljardin kilometrin etäisyydellä. Toivoa sopii, että sen mukana lähtenyt kultainen äänilevy on jonkun sivilisaation ymmärrettävissä, joskus 50 000 vuoden päästä.

Sukututkimuksessa joudumme penkomaan vanhoja asiakirjoja, joiden kieli, kirjaimet ja kirjoitusasu eivät enää avaudu kaikille. Asiakirjat ovat huonokuntoisia ja niiden restaurointi on tehtävä huolella. Hyvin hoidettuna, niitä voidaan vielä ymmärtää 100 vuoden jälkeen.

Esimerkki vielä lähempää. Minulla on tallessa 8" ja 5" lerppuja, 3½" korppuja, muutama vanha CD-media ja kiintolevyjä. Ne ovat vain alle 20 vuoden ikäisiä, eikä niitä enää pysty lukemaan nykyisillä laitteilla. Vaikka löytyykin laite, joka siihen pystyisi, niin tieto näiltä medioilta on jo kadonnut bittien taivaaseen. Suren etenkin niitä 1996 poltettuja CD-levyjä, joilla oli arvokasta ohjelmaa.

Yhä lähemmäksi. Monellako meistä on digikamera, kameralla varustettu puhelin tai muu digitaalinen laite, jolla voi tallentaa valokuvia? No, ei minulla. mutta... Oletteko ajatelleet, että laitteissa käytettyn Flash-muistin kesto on rajallinen? Sitä rajoittaa etenkin luku- ja kirjoitustapahtumien määrä ja lämpötila. Saattaa hyvin olla, että vuosi sitten tyttären lakkiaisissa tai esikoisen kastejuhlassa otetut valokuvat eivät ole enää lukukelpoisia tai ovat hävinneet samaan bittiavaruuteen kuin CD-mediatkin.

Tallentakaa ihmiset omat digikuvanne jollekin toiselle medialle (CD/DVD). Parempi vielä olisi nykyaikainen dia/paperikuva. Älkää ainakaan jättäkö niitä kameran muistikortille. Jonakin kauniina kesäpäivänä kun kamera unohtuu auton hattuhyllylle, niin Flash-muisti onkin tyhjentynyt.

Tämä muriseminen on turhaa, kyllä minä sen ymmärrän.

Internet sotaa

Yhä useamman tietomurron ja internet verkossa tapahtuvan urkinnan takana on nykyjään valtiollinen taho. Nuoret ja me ikääntyneet nörtit emme enää jaksa kiinnostua joidenkin valtioiden välisestä tietoliikenteestä. Keskenään kilpailevat valtiot tai elämänkatsomukseltaan erilaiset tahot käyttävät internetiä surutta hyväkseen ja urkkivat sekä kalastelevat tietoa toisen käyttämistä menetelmistä ja tekniikoista. Kuten myös ajatuksista mitä toisella puolella on meneillään.

Se on yhtä surullista, kuin internetin kauniin ajatuksen valjastamisesta pornoteollisuuden tarpeisiin. Pornon jälkeen tai jopa ennen sitä on yhtä inhottavaa, että tiedon valtaväylää käytetään itsekkäisiin ja omaa propagandaa tukevaan julkaisemiseen.

Sota ei ole enää sotaa ja taistelua juoksuhaudoissa. Nykysotilaat istuvat internetpäätteen vieressä, kuten minäkin nyt ja näppäilevät tiedustelutietoa, lennokkien kuvamateriaalia, satelliittien kartta-aineistoa ja muuta tiedustelutietoa järjestelmään. Systeemi sitten laskee seuraavan todennäköisen strategian, jota tulee käyttää hyökkäyksessä.

Raukkamaisinta tässä internetsodassa on se, että erilaiset ryhmittymät ja ääriliikkeet piiloutuvat siviiliväestön sekaan. Kouluihin, sairaaloihin ja julkisiin rakennuksiin. Tietäen, että sieltä heidät havaitaan. Kun sitten vastapuoli iskee takaisin näihin itsemurha-aktivisteihin, niin heti on Facebook tulvillaan kuvamateriaalia, kuinka siviilejä taas kuoli hyökkäyksessä.

Media taas uskoo kaiken ja raportoi siitä, mikä näyttää "hyvältä" uutisissa. Mitä enemmän verta ja siviiliuhreja sitä parempi lööppi. Huono uutinen on paras uutinen. Hyviä uutisia ei kannata kertoa, koska ne eivät lisää katsojalukuja.

Suomen Poliisi valvoo

ISO Veli valvoo! Halusimme tai ei. Useimmiten se on @SuomenPoliisi. 

Teleoperaattorit säilyttävät puhelutietoja vähintään 12 kuukauden ajan. Se on laissa määrätty. Tietoja valvoo #poliisi.

Tiedustelupalvelut, viranomaiset, yritykset ja muut toimijat voivat seurata meitä. Esimerkiksi K- ja S-kauppaketju tietävät tarkalleen, mitä kanta-asiakaskortin haltija ostaa ja mihin hänen rahansa kuluvat.

Jos sinulla on K- tai S-kanta-asiakaskortti, jolla saa alennusta tai bonusta, kauppaketju tietää tarkkaan, mitä ostat. Näin kauppa voi kohdentaa mainontaansa juuri sinulle. Ja postiluukku soi!

Jos lataat kuvat Youtube tai Instagram kaltaisille sivustoille, kuvassa voi olla mukana metatiedot. Niiden avulla saadaan selville, missä kuva on otettu, joten samalla tulet paljastaneeksi omat liikkeesi. 

Sähköpostiviestejä voidaan seurata ja napata. #poliisi ja tiedustelupalvelut voivat päästä niihin käsiksi. Jos käytät esimerkiksi Googlen Gmailia, saattaa olla, että tietokone ”lukee” viestisi. Sisällön perusteella Google voi kohdentaa sinulle mainontaa. Ja taas postiluukku soi!
Jos ei siis #poliisi!

Teleoperaattoreilla on velvollisuus pitää tallessa kaikki puhelutiedot vähintään vuoden verran. Puheluiden lisäksi tiedoista selviää, missä olet ollut, kun puhelimessasi on ollut virta päällä. Sinut voidaan napata tien päältä tai vaikka kirkkopuistosta. Nappaaja on #poliisi.

Autosi rekisterikilpi on luultavasti kuvattu monta kertaa sekä avoimesti että tietämättäsikin. Tekniikkaa käytetään pysäköintitaloissa mutta yhä useammin kilvestä nappaa kuvan #poliisi. Poliisi etsii rekisterikilpien avulla muun muassa varastetuiksi ilmoitettuja ja katsastamattomia ajoneuvoja. Kuten minua!
Siis taas #poliisi!

Ikinä et ole yksin, menet sitten minne hyvänsä. Aina sinua valvoo #poliisi.

Jääkauden luonnon laki

Näillä helteillä on hyvä muistaa kahta luonnonlakia. 

Ensiksi, jos ja kun Golf-virta kääntyy päinvastaiseen suuntaan- pohjoisesta etelään. Sehän tapahtuu silloin, kun makean veden jäätiköt sulavat tarpeeksi, vaikkapa Grönlandista. Toiseksi, sen jälkeen merivirtojen suunta muuttuu siten, että meille pohjoisen asukkaille koittaa pienempi tai suurempi jääkausi. Kuten 10.000 vuotta sitten.

Voimmeko siten olla huolissamme ilmaston lämpenemisestä- emme voi. Koska meidän pitää olla huolissamme ilmaston kylmenemisestä. Ja uuden jääkauden syntymisestä. Onneksi siihen on vielä aikaa, noin 5.000 vuotta. Moni meistä ehtii selviytyä siitä muutoksesta. Muuttamalla etelään tai kokonaan ulos maapallon vaikutuksesta.

Ilmastonmuutoksen hössötyksessä on kysymys alan teollisuuden lobbauksesta. Saadaan myytyä teollisuuteen miljoonabusineksen verran uusia ihmeellisiä suodattimia, joiden pitäisi muka hillitä muutosta. Tätä muutosta ei voi ihminen hillitä, koska se on luonnon laki. Aurinko pitää meistä huolen vielä 5 miljardia vuotta. Sen jälkeen meistä ei ole tähteillä kuin tähtipöly. Josta taas muodostumme uudestaan.

Tekstieditoreiden viidakko on liikaa

Perustekstieditoreita on minusta jo aivan riittävästi. Viimeisempänä esittäytyy Atom: MacOS ja Linux järjestelmiin. Nyt en puhu mistään tekstinkäsittelystä, kuten M$ Word, WordPerfect tai LibreOffice Write.

Siksi erottelen toisistaan työkaluohjelmat käyttötarkoituksen mukaan.
- Dokumenttien kirjoittamiseen sellainen ohjelma joka voi tuottaa sekä M$ ja LibreOffice yhteensopivaa kirjoitusta tai esitysaineistoa
- Ohjelmakoodin muokkaamiseen käytä omaa hyväksi havaittua tekstieditoria
- Ohjaustiedostojen (.conf) muokkamiseen oman meiltymyksen mukainen editori. Muitettava on, että se voi olla käyttöjärjestelmästä riippuvainen. Nano ja Pico eivät toimi kaikissa systeemeissä.

Pieni historiikki: Reikänauhan ja teletype-päätteen (=kirjoituskone) jälkeen Unixin vi-editori oli ensimmäinen, jota sai opetella käyttämään. Ennen 1980-lukua jokaisella laitevalmistajalla oli omat editorinsa: Texas DX10 Source Program Editori ja IBM O26. Sitten tuli DOS ja Edlin-editori. Unixin vi-editorin jälkeen se tuntui mopolta. Sillä pystyi editoimaan vain yhtä riviä kerrallaan. Kaikissa näissä editoreissa oli kuintenkin se huono puoli, että jouduit opettelemaan mitä ihmeellisempiä näppänkoodeja. Ctrl-X poistui, Ctro-O tallenna, Ctrl-:-q  Poistu jne... Mikä tietysti hankalinta, että jokaisessa ohjelmsassa koodit olivat erilaisia.

Jossakin välissä tuntui, että jokaisen laitetoimittajan ja ohjelmistovalmistajan piti saada rakennettua ikioma tekstieditori. Oli Emacs, TextEdit, Notepad, KEdit, UltraEdit ja vaikka mitä. Osa on vieläkin markkinoilla, uusila versioilla. Varsinkin sitten, kun siirryttiin HTML-ohjelmointiin. Silloin räjähti markkinoille lukuisia ns WySiWyg editoreita: Dreamweaver, Microsoft FrontPage, HotDog, Homesite, Nvu, Tidy ynnämuita. Kaikilla oli tapana tuottaa niin risuista HTML-koodia, että puolenvuoden jälkeen ei enää itsekään saanut selvää, mitä oli tullut kirjoitettua.

Nyt olen sitten juuttunut kahteen tekstieditoriin. 
HTML,PHP,Perl,Java,JavaScript,CSS ja muuta koodia muokattaessa käytän GEdit ja/tai Kate ohjelmaa. Molemmat kykenevät niihin suorituksiin, mitä minä tarvitsen ohjelmia kirjoittaessani. Molemmista on saatavana versiot Windowsille ja Linuxille. Muita en tälläkertaa tarvitsekaan.

Jaa, nyt meinasi unohtua yksi tai kaksi juttua. Näinä päivinä meillä on saatavana Web-sivujen tekemiseen ja ylläpitämiseen omia ns. CMS ohjelmistoja. Markkinajohtajat lienevät WordPress, Joomla ja Drupal. Niissä alkuperäisenä tarkoituksena on, että käyttäjä voi muokata omia sivujaan samanlaisessa näkymässä kuin lopullinen versiokin tulee olemaan. Siis kuten WySiWyg. Tämä ei valitettavasti aina pidä paikkaansa. Kyllä meitä peruskoodareitakin vielä tarvitaan.

Editorin valinnassa on tärkeintä se, että valitse itsellesi sopiva työkalu ja käytä sitä. Älä vaihda työkalua projektin mukaan, sillä sen jälkeen et aina tiedä, millä työkalulla homma tulikaan tehtyä. Hyvätapaisissa työkaluohjelmissa on mahdollisuus siirtää (Export/Import) teksitiä erilaisten ympäristöjen välillä.

Olen kuullut jonkun minua viisaamman käyttävän sellaista vertausta, kuin:
Jos metsuri menee metsään töihin, niin ei hänellä ole erilaisia sahoja ja kirveitä eri puujaleille. Hän on valinnut omat työkalunsa.

Jälkikirjoitus: Mihin me yleensä tarvitaan WySiWyg editoreita? ei ole kovinkaan vaivalloista tehdä muutos koodiin, vaihtaa selaimen ikkunaan ja painaa F5 (Refresh, Virkistä)

Millä Suomi lämmitetään

Kysymykseeni Suomen kiinteistöjen lämmittämisestä ei vastattu.

@vihreat - De Göna vastasivat: "Vihreän kasvun mallissa on esitelty miten sähkön tarve, sen lisääntyminen ja omavaraisuus voidaan turvata". Ei tämä teksti kerro mitään itse asiasta, se on liturgiaa. Ymmärrättekö Te muut tästä sanomasta yhtään mitään? 

En tiedustellut sähkön tarvetta, en sen lisääntymistä, enkä omavaraisuutta. Enhän minä myöskään kysynyt De Gröna puolueen ohjelmapolitiikkaa ja mallia siinä kirjoituksessani. Kysyin yksinkertaisesti vain sitä, että millä tämä pohjoinen maa jatkossa lämmitetään? Vastausta en saanut. Sain vain linkin puolueohjelmaan. Joskus sellainen vastaus tulkittiin niin, että vastaaja ei kerta kaikkiaan tiennyt mistä olikaan kysymys.

Anteeksi, puu polttoaine unohtui edelliseltä listalta. Mutta sekään ei taida kelvata De Grönalle. Sen polttamisessa syntyy tosi paljon hiiliyhdisteitä ja muita kasvihuonekaasuja. Lisäksi se tuhoaa metsät. Joskus muinoin kylän koko määriteltiin "savuissa". Monenko savun kylä olikaan tunturin takana. Silloin kulkuvälineenä ei ollut moottorikelkka, vaan poro. Jonka ilmastonmuutoskaasujen avulla pieremän ja kuseman matka voitiin mitata melko tarkasti.

Mutta miksi Suomeen ei saa rakentaa tuulivoimaa? Koska se pilaa isokenkäisten mökkiläisten näkymän tai kyläyhteisön maiseman. Lisäksi se välkehtii ja humisee. Niin ja tappaa kaikki linnut. Voin kertoa, että olen seisonut useamman kuin kaksi kertaa noin 500m päässä tuulivoimalasta ja myös 40m päässä tuulivoimalan tornin läheisyydessä. Ei se humise eikä välky. Eikä yhtään kuollutta lintua löytynyt tornin juuresta.

Vesivoima ei myöskään käy, vaikka sitä meillä vielä olisi. Tämän uskon, koska jokiväylien sulkeminen ja voimalaitosten rakentaminen tosiaan vaurioittaa luontoa. Ja estää arvokalojen nousun vapaa-ajan kalastajien pyydyksiin. Sitten turisti joutuu ostamaan sen kotiin vietävän lohen paikalliselta kauppiaalta, matkalla takaisin etelään.

Miksi sitten ei kelpaa aurinkovoima? Entäpä aaltovoima, miksi sekään ei kelpaa @vihreat De Gröna puolueelle? Siksi, että molemmat turmelevat luontoa. Aurinkovoima tarvitsee (toistaiseksi) niitä aurinkopaneeleita. Aaltovoima kahlitsee rannikot.

Ne kaikki täyttävät viimeisetkin vapaat preeriat, merien rantakaistaleet, kiinteistöjen ulkoseinät ja katot. Ja onhan ne rumia naapurin talon katolla, totta vie. Siitä pitää erityisesti valittaa rakennuslautakuntaan. Ja vielä lisäksi, samperin naapuri saattaa jopa säästää sähköä, kun tuottaa osan kuluttamastaan sähköstä itse ja myy ylimääräisen sähkön paikalliselle voimalaitokselle.

Ikuinen kysymys on tietysti ydinvoima. Mutta se on De Grönan erityisessä tähtäimessä. Koska jotakuinkin 700.000 vuoden kuluttua silloin elävä sukupolvi joutuu miettimään, miksi esi-isämme hautasivat kallioon polttoaineeksi kelpaavaa raaka-ainetta.

Lohdullista on vain se, että ihminen tässä olomuodossaan on jo hävinnyt monta kertaa tältä maapallolta. Me emme todellakaan ole ikuisia. Maailmankaikkeuden historiassa me muodostamme ajan, joka vastaa täysimittaisen konserttipianon viimeisen koskettimen kahta viimeistä sadasosa millimetriä.

Vuokralaiset ovat saastaa

Valitan nyt tästäkin, kun kerran vielä pystyn.

Asun vuokrataloyhtiössä 1,6km torilta, 400m kauppakeskuksesta ja 500m Saimaan rannasta. Tämän (57neliön) kaksion vuokra on aivan sietämätön, mutta onhan tämä toki hyvällä paikalla.

Silti meitä maksavia asiakkaita (lue: vuokralaisia) kohdellaan kuten olisimme saastaista karjaa ja kaikki pohjasakkia. Ulkoeteisen ilmoitustaulu on täynnä kieltoja ja kehotuksia olematta tekemään sitä sun tätä. Kaikki ilmoituksia koskevat asiat ovat kuitenkin luettavissa myös taloyhtiön järjestyssäännöistä. Monella eri kielellä. Kaipa taloyhtiö uskoo, että monikaan meistä ei osaa tai viitsi lukea. 

Jos selityksenä on se, että tässä osoitteessa asuu muutama ulkomaalainen, niin ei mene läpi. Edes englanninkielisiä ilmoituksia ei ole esillä. Kuka italialainen, kuubalainen tai jonkun muun maan kansalainen osaa lukea suomenkielisiä kieltotauluja. Ja miksi pitäisi, koska (kuten kirjoitin), hekin osaavat lukea ne järjestyssäännöistä.

Sitäpaitsi, kaikki tuntemani maahanmuutajat ja/tai muuten ulkomaalaiset ovat sieltä siistimmästä päästä. He tervehtivät rappukäytävässä ja pihalla, kunnioittavat vanhempaa ihmistä (kuten minua :-D), avaavat oven meikäläiselle kauppakassia kantavalle "vanhukselle". Häiriköintiä aiheuttavat etupäässä nämä aboriginaalit suomalaiset, jotka rymistävät kotiin 02:45 tullessaan kapakasta. Ja vielä piruuttaan soittelevat kaikkia rappukäytävän ovikelloja aamuyöstä. Sitten piiloutuvat käytävän syvennykseen ja hiipivät varmaan hihitellen kotiinsa. Eivät uskalla edes tulla vastaamaan kasvotusten. Toisaalta, ehkä se on parasta olla herättämättä tällainen 126kg nukkuva karhu.

Lopuksi elävä esimerkki pakkaspäiviltä, niiltä harvoilta.
Muiden kieltojen lisäksi, ilmoitustaululle ilmestyi 32px fontilla kirjoitettu viesti: "Ulko-ovi on pidettävä suljetuna" Olisi siihen voinut lisätä myös: "Входная дверь должна быть закрытой"

Sehän on itsestään selvyys. Mutta pitääkö keskellä yötä soittaa huoltoyhtiöön ja pyytää putsaamaan kertynyt lumi ja jää kynnykseltä ja sarannoiden välistä, jotka estävät oven sulkemisen?  
Kuka sen huoltokäynnin maksaa? Minä, soittaja kenties?

Viestini taloyhtiöön: Kohdelkaa meitä kuten asiakkaita. Sillä mehän Teille palkan maksamme. Harkitsen vakavasti muuttoa johonkin ystävällisempään paikkaa. Jään kuitenkin kaipaamaan niitä vähiäkin ystäviä tässä taloyhtiössä.

Aamut ja illat ovat vieläkin harmaita ja synkkiä. 

Mutta onneksi on olemassa kynttilät! Niitä on kiva poltella jopa aamusta alkaen. 

Tavallaan 6. pvä maanantaina olisi pitänyt heittää pois kaikki Jouluvalot, mutta en viitsinyt. Tuokoon ne vielä iloa ja valoa. Jäljellä on vielä punaisia ja sinisiä LED-valoja ulkona ja sisällä. Pakkaan ne pois sitten kun huvittaa.

Käyttöjärjestelmien dilemma

Tapasin ensimmäisen tietokoneeni vuonna 1977. Mikkelin Tekussa. 
NOVA Extented Basic oli ohjelmointikieli ja kone tarvitsi käyttöönsä kokonaisen luokkahuoneen. Ohjelmat tallennettin reikänauhalle eikä käytössä ollut minkäänlaisia videopäätteitä. Teletype eli kirjoituskoneella kirjoitettiin ohjelmat.

DNOS (Disk Network Operating System) oli Texas Instruments'in julkaisema levykäyttöjärjestelmä. Jo 1978-vuonna. Sen ominaisuuksiin kuului kokoruutua käyttävä ohjelman editori, jolla voitiin kirjoittaa Cobol ja Basic kielisiä ohjelmia.

Sitten tuli Unix ja Xenix. Unix oli Motorolan 78xxx sarjan kone ja Xenixiä ajettiin jo silloin Intelin 86x sarjan prosessorilla. Käyttöjärjestelmänä oli aito Unix ja vaihtoehto SCO (Santa Cruz Operating Xenix). Ensimmäisenä Suomeen tuli Unic tietokoneet, jotka olivat noin komeron kokoisia. Nykyiset taskulaskimetkin ovat tehokaampia kuin eka Unix-kone.

MS-DOS (Microsoft Disk Operating System) on Microsoftin vuonna 1981 julkaisema tekstipohjaisella komentoliittymällä varustettu käyttöjärjestelmä. Se oli ensimmäinen laajalti levinnyt käyttöjärjestelmä IBM PC -tietokoneille. Viimeisin itsenäinen versio, 6.22, julkaistiin vuonna 1994, minkä jälkeen MS-DOS on sisältynyt Windows-järjestelmäpaketteihin. Versioon 8.0 saakka (Win XP)

Aina Windows NT ja Windows XP aikoihin saakka.
DOS - eli käyttöjärjestelmä- on ollut koko ajan Windows järjestelmän ytimessä. Siinä on myös Windows järjestelmän heikkous. Windows on ja tulee aina olemaan DOS -käyttöjärjestelmän perusta. Eikä sitä voi mihinkään muuhun käyttää!

Siksi käytän kaikkeen tuotantoon, musiikkiin, koodaamiseen ja grafiikkaan kahta eri käyttöjärjestelmää: openSUSE ja Ubuntu Linux.

Ohjelman patentti ja verottaja

Vielä tuosta ohjelmistotuotteen patentista.

Paikallinen TEKES oili samaa mieltä, että tietokoneohjelman suojaamiseen ei pysty käyttämään patenttia. Tietokoneohjelma, musiikin nuotit ja maalaustaide kuuluvat tekijänoikeuden piiriin. Niitä ei voi suojata patentilla. Pitää keksiä joku härpäke, joka on siis rautaa ja on mitattavissa ja esiteltävissä oleva tuote. 

Pelkkä ohjelmakoodi ei riitä.

Tämä on hieman sama juttu kuin Leppävirran Verotoimistossa. Kulutin työssäni noin kuusi miesten pukua vuodessa, kun pidin luentoja ympäri Suomea. Silloin ei voinut kuvitella, että olisin mennyt yleisön eteen farkuissa ja T-paidassa. Piti siis olla puku!

Verottaja ei kuitenkaan hyväksynyt pukua työvaatteeksi, koska pukua voi pitää myös kotona.

Sitten ostin paikallisesta rautakaupasta neljät haalarit ja laitoin ne työvaatevähennyksiin, kuittineen päivineen. En käyttänyt haalereita ikinä kotona, mutta ne kelpasivat verotuksen vähennyksiin.

Tiedon salaaminen verkossa

"NSA kehittää mullistavaa laitetta – murtaisi kaikki salaukset" | Eiköhän sovita, että NSA ja FSB pystyy seuraamaan meidän kaikkien tietoliikennettä. Ei siinä enää tarvita mitään mullistavaa keksintöä eikä rakettitiedettä. 

DES ja AES salausmenetelmät on keksitty ja siten myös avattu keksijänsä toimesta. Tyhmä on se, joka keksii salausmenetelmän ilman, että jättää itselleen takaoven auki.

Näin tein minäkin. Keksin salausalgoritmin, millä pystyin pitämään tehtaan mittaustiedot omissa käsissäni. Mutta suojasin selustani siten, että pystyin aina lukemaan tiedostoa, jos sinne oli yrittänyt joku murtautua. Silloin pystyin lukemaan mittaustiedot ja ne pysyivät käsissäni, eikä kukaan ulkopuolinen päässyt niitä käsittelemään.

Silloin -vuonna 1984- tälle menetelmälle ei myönnetty patenttia, eikä myönnetä vieläkään. Koska se on ohjelmatuote ja kuuluu tekijänoikeuden piiriin.

Katujen nimien keksiminen

Kuka keksii näitä katujen nimiä kaupunkeihin? 

Ymmärrän toki Mannerheiminkadun (Helsinki, Lappeenranta, Lahti, Loviisa, Naantali) ja Manneheimintien (Mikkeli, Helsinki, Hamina, Hanko). 

Sekä Maaherrankadun ja Porrassalmenkadun. Kauppakatuja, Koulukatuja ja Torikatuja on taas jokaisessa paikassa. 

Meidän lähiömme (Tuppurala) kadut on nimetty erilaisten kalastuvälineiden mukaan. On Nuotta-, Haavi-, Uistin, Viehe-, Onki- ja Verkkokatuja. 

Naapurilähiössä (Launiala) on taas lintuja. Huuhkaja-, Kyyhkynen-, Tiainen-, Rastas-, Pöllö-, Koppelo-, Teeri-, Telkkä-, ja muut lintukadut. 

Saksalassa on Mela-, Äyskäri-, Peräsin-, Köli- ja Airokadut.

Lehmuskylässä, kuten arvata saattaa, on Lehmus-, Vaahtera-, Tuomi-, Kielo-, Hako-, Näre-, Käpy- ja Nilakatuja.

Sitten tuolla ylhäällä, Kuusamosta pohjoisen on paikat: HevosenPerseenMutka ja SyöVittuSenSuo. 

Wanhan karttatiedon mukaan Suomessa on eniten Järvenpää nimisiä paikkoja. Niitä on yhteensä 64 kappaletta. Siis karttanimiä. Olen käynyt etelässä Järvenpäässä ja Paltamosta pohjoiseen Järvenpää nimisessä kylässä. Molemmissa.

Entisessä Valkealan kunnassa, nyk. Kouvola, oli paikka nimeltä Selänpää. Arvatenkin nauratti kun ohitin sen tiekyltin. Mihinkä nyt ollaan tulossa? Selänpäähän.

Ei sen hassumpaa. Siilinjärveltä pohjoiseen on kylät nimeltä Pöljä ja Hamula. Kajaanista Ouluun tien varrella -noin Vaalan kohdalla- on rautatien seisake nimeltä Meteli. Sen tienviitta osoittaa seisakkeelle ja siinä lukee: Meteli Seis.