Sivut

perjantai 3. tammikuuta 2014

Käyttöjärjestelmien dilemma

Tapasin ensimmäisen tietokoneeni vuonna 1977. Mikkelin Tekussa. 
NOVA Extented Basic oli ohjelmointikieli ja kone tarvitsi käyttöönsä kokonaisen luokkahuoneen. Ohjelmat tallennettin reikänauhalle eikä käytössä ollut minkäänlaisia videopäätteitä. Teletype eli kirjoituskoneella kirjoitettiin ohjelmat.

DNOS (Disk Network Operating System) oli Texas Instruments'in julkaisema levykäyttöjärjestelmä. Jo 1978-vuonna. Sen ominaisuuksiin kuului kokoruutua käyttävä ohjelman editori, jolla voitiin kirjoittaa Cobol ja Basic kielisiä ohjelmia.

Sitten tuli Unix ja Xenix. Unix oli Motorolan 78xxx sarjan kone ja Xenixiä ajettiin jo silloin Intelin 86x sarjan prosessorilla. Käyttöjärjestelmänä oli aito Unix ja vaihtoehto SCO (Santa Cruz Operating Xenix). Ensimmäisenä Suomeen tuli Unic tietokoneet, jotka olivat noin komeron kokoisia. Nykyiset taskulaskimetkin ovat tehokaampia kuin eka Unix-kone.

MS-DOS (Microsoft Disk Operating System) on Microsoftin vuonna 1981 julkaisema tekstipohjaisella komentoliittymällä varustettu käyttöjärjestelmä. Se oli ensimmäinen laajalti levinnyt käyttöjärjestelmä IBM PC -tietokoneille. Viimeisin itsenäinen versio, 6.22, julkaistiin vuonna 1994, minkä jälkeen MS-DOS on sisältynyt Windows-järjestelmäpaketteihin. Versioon 8.0 saakka (Win XP)

Aina Windows NT ja Windows XP aikoihin saakka.
DOS - eli käyttöjärjestelmä- on ollut koko ajan Windows järjestelmän ytimessä. Siinä on myös Windows järjestelmän heikkous. Windows on ja tulee aina olemaan DOS -käyttöjärjestelmän perusta. Eikä sitä voi mihinkään muuhun käyttää!

Siksi käytän kaikkeen tuotantoon, musiikkiin, koodaamiseen ja grafiikkaan kahta eri käyttöjärjestelmää: openSUSE ja Ubuntu Linux.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti